Matkakohde Näsinneula taas kunnossa

Näsinneulan nopea putkiremontti

Näsinneula on Suomen korkein vapaasti seisova rakennelma.

Näsinneula on Suomen korkein vapaasti seisova rakennelma. Se on yksi Tampereen parhaista nähtävyyksistä; tornista näkee koko Tampereen! Tampere on yksi Suomen suurimmista kaupungeista, todellakin tutustumisen arvoinen!

Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva Näsinneula lienee Suomen tunnetuimpia betonirakenteita. Torni valmistui vuonna 1971. Näsinneulan jalan sisällä kulkevat tornin viemäriputket; rasva-, jäte- ja sadevesiviemärit. Rasva- ja jäteviemärit palvelevat tietenkin ylemmässä kerroksessa sijaitsevaa ravintola Näsinneulaa. Koska viemärit ovat olleet käytössä jo 40 vuotta, oli niissä jo niin paljon syöpymiä, että niille oli tehtävä jotain.

Näsinneula on 168 metriä korkea näköalatasanteella ja pyörivällä ravintolaosalla varustettu näköalatorni ja Suomen korkein vapaasti seisova rakennelma. Näkötornin ylemmässä kerroksessa 124 metrin korkeudessa sijaitsee tunnettu ravintola Näsinneula, jonka ruokailutila ikkunoineen kierähtää tornin ympäri kerran 45 minuutissa. Näsinneula on Pohjoismaiden toiseksi korkein näköalatorni Tukholman Kaknästornin jälkeen, jolla on korkeutta 155 m.

Vaikuttava betonirakenne

Näsinneula rakennettiin vuosina 1970–1971, ja sen suunnitteli arkkitehti Pekka Ilveskoski ja urakoitsijana toimi aikoinaan Tampereen Haka. Tornin runko valmistettiin teräsbetonista liukuvaluna ja runkoon valettiin betonia kaikkiaan n. 2500 m³. Näsinneulan näkötorni kohosi korkeuksiin noin neljän metrin vuorokausivauhtia ja 130 metrin huippu saavutettiin vain 33 vuorokaudessa. Tornin neulankärkenä oleva teräsmasto, johon on sijoitettu säämajakka, sijaitsee168 metrin korkeudessa. Näkötornin perustan korkeus merenpinnasta on + 110 metriä ja Näsijärven pinnasta + 35 metriä.

Kovalla tuulella voi yläkerrassa jopa tuntea selvästi Näsinneulan heilahdukset. Suurin tuulensuuntainen edestakainen heilahdus on n. 21 cm, poikittainen värähtely voi olla kahdeksan cm nolla-akselin molemmin puolin. Nousu yläkertaan tapahtuu 15 hengen pikahisseillä, jotka nousevat huipulle 32 sekunnissa, hissien nopeus on kuusi m/s. Sähköhäiriön sattuessa käynnistyy oma dieselkäyttöinen varavoima-asema eikä kerrosten väliin tarvitse pelätä jäävänsä.

Viemärit tiensä päässä

Näsinneulan jalan sisällä kulkevat tornin viemäriputket; rasva-, jäte- ja sadevesiviemärit. Kaikkien viemäreiden halkaisija on 150 mm. Rasva- ja jäteviemärit palvelevat tietenkin ylemmässä kerroksessa sijaitsevaa ravintola Näsinneulaa. Koska viemärit ovat olleet käytössä jo 40 vuotta, oli niissä jo niin paljon syöpymiä, että niille oli tehtävä jotain. Koska vanhojen viemäreiden poistaminen ja korvaaminen uusilla ei tullut kyseeseen, päätettiin saneerauksessa käyttää ns. nykyaikaisia menetelmiä ja tällä kertaa nimenomaan putken sukitus. Kohteen urakoitsijaksi valittiin Suomen Putkisto Palvelu Oy, jolla on runsaasti kokemusta haastavista sukituskohteista.

 Sukka jouduttiin kantamaan Näsinneulan kerrostasanteille.

Sukka jouduttiin kantamaan Näsinneulan kerrostasanteille.

Käytettäväksi menetelmäksi valittiin sukitus, koska sen katsottiin soveltuvan parhaiten tällaiseen kohteeseen, missä kaikki saneerattavat putket olivat pystysuoria ja lisäksi suuriläpimittaisia. Sukittamallahan pystytään saneeraamaan putkia, joiden läpimitta voi olla jopa 3 m.

Sukituksessa epoksihartsilla kylläiseksi imeytetty polyesteri-huopasukka sujutetaan putken sisään paineilmalla ja laajennetaan paikoilleen paineilman sekä lämmön tai höyryn avulla. Lopputuloksena on uusi ja kantavuudeltaan uutta putkea vastaava rakenne, jonka käyttöiäksi mm. VTT:n sertifiointimenettelyyn kuuluvien pitkäaikaistestien perusteella arvioidaan vähintään 50 vuotta.

Haastava kohde

Tornissa oli viemäriputkille tehtyjä puhdistusluukkuja 40–50 metrin välein eri kerrostasoilla. Luukut uusittiin saneeraustyön yhteydessä isommiksi, jotta mahdolliset puhdistus- ja muutostyöt myöhemmin olisivat helpommin tehtävissä.

Vanha putkisto puhdistettiin ensin huolellisesti kauttaaltaan mekaanisesti rouhimalla, rasvaviemärin teettäessä runsaasti normaalia enemmän töitä; onhan tornin yläkerrassa suosittu ravintola. Vaikka sukittamalla saadaan lopputuloksena aikaan uusi, kantavuudeltaan uutta putkea vastaava putki, tulee alustan puhdistamiseen aina kiinnittää runsaasti huomiota. Jos vanhaa putkea ei puhdisteta huolellisesti, voi putkeen jäädä erilaisia kerrostumia ja ”paakkuja”, jotka voivat haitata merkittävästi esimerkiksi huonontamalla virtaamaa putkessa. Pahimmillaan nämä kerrostumat saattavat jopa aiheuttaa tukkeumia uudessa putkessa, joten tässäkin työssä alustan esikäsittely eli puhdistus on ensiarvoisen tärkeä työvaihe. Näsinneulan osalta koko kohteen viemäreiden puhdistustyö luukkujen vaihtoineen kesti noin viikon.

Kohteen teki teknisesti haastavaksi se, että kun sukka oli saatu imeytettyä kylläiseksi Näsinneulan pihalla sijaitsevassa asennusyksikössä, piti se sen jälkeen kantaa hissille, ajaa hissillä yläkertaan ja sieltä kantaa alaspäin kerrostasoille, joilta käsin itse sukan ampuminen vanhaan, saneerattavaan viemäriin sitten tapahtui. Sukituksessahan sukka imeytetään ensin kylläiseksi epoksilla. Tämä huopakerrokseen imeytetty ja imeytynyt epoksi muodostaa sitten kovetuttuaan uuden putken vanhan putken sisään. Epoksin kovettumisaikaa voidaan säädellä käyttämällä erilaisia kovettimia, jolloin suan kovettumisprosessi ei pääse alkamaan liian aikaisin.

Sukituksessa sukkaa voidaan ampua useita kymmeniä metrejä kerrallaan, jopa useiden 90 asteen mutkien läpi. Näsinneulassa sukkaa ammuttiin 40–50 metrin pituisissa pätkissä kerrostaso kerrallaan alaspäin. Sukkaa voidaan tekniikkana ampua myös ylöspäin mutta tässä kohteessa alaspäin ampuminen oli järkevää koska ammuttava matka oli verrattain pitkä.

Sukkaa ammutaan alas viemäriin.

Sukkaa ammutaan alas viemäriin.

Ammuttu sukka laajennettiin vanhaa putkea vastaan paineella ja kovetettiin. Ammutun sukan kovettaminen tehtiin höyryllä, lämpötilan ollessa 55–60 °C. Kovettuminen vei aikaa noin kaksi tuntia kerrallaan. Kovettaminen voidaan tehdä myös lämmöllä tai kuumalla vedellä mutta höyrykovetus on valtaamassa alaa nopeutensa ja sukan saavuttamien korkeampien loppulujuuksien takia.

Tuuletusviemäreiden sukituksessa tarvittiin sitten myös sitä kuuluisaa suomalaista sisua. Näsinneula voi kovassa tuulessa kallistua huipulla jopa sen 21 cm, ja koska sukan päät piti katkaista tuuletusputkista katolla, vapaaehtoisia oli ymmärrettävästi tällä kertaa hiukan vaikeampaa löytää.

Putkien sukitusta jatkettiin pihalla ensimmäiselle kaivolle saakka ja sukitusta tehtiin kohteessa kokonaisuudessaan noin 500 m.